Sunnuntaisin seuraan Vox:lta Das perfekte promi dinner –ohjelmaa, jossa neljä julkkista suunnittelevat, kokkaavat ja tarjoilevat omassa kodissaan toisilleen päivällisen. Vieraana olevat julkkikset arvostelevat alku, pää- ja jälkiruoan sekä kattauksen. Eniten pisteitä kerännyt voittaa 5 000 € annettavaksi esim. hyväntekeväisyyteen. On muuten paljon mielenkiintoisempaa kurkkia eri julkkisten keittiöihin sekä ihmetellä heidän kokkaustaitojaan, kuin seurata jonkin julkkiskokin aneemista ruoanlaittoa lavastetussa keittiössä. Varsinkin kun lähes olemattomalla kokkaustaidolla yritetään tehdä mitä hienoimpia ateriakokonaisuuksia: Gazpacho, Entrecote Tyrolienne ja Blanc manger.
Suomalainen lastenkirjallisuuden helmi oli muuten esillä viime sunnuntain ohjemassa. Näyttelijä Martin Armknecht luki muille vieraille suomeksi Pupu Tupunan syntymäpäivä -kirjaa, Vivan juontajan Aleks Bechtelin kotona. Jos ymmärsin oikein, niin Aleksin äiti on suomalainen, mikä selittää kirjahyllyssä olevat suomenkieliset lastenkirjat. Suurin yllätys oli se, että Martin tunnisti hyllystä ottamansa kirjan suomenkieliseksi ja itsevarmana näyttelijänä ryhtyi lukemaan sitä ääneen (virhetikki). En ymmärtänyt sanaakaan koko ulkoluvusta ja äänenpainon perusteella hänen mielestään kiinaa ja suomea lausutaan samalla tavalla. Suomen kielistä kirjallisuutta luulisi ulkomaalaisen lukevan helposti ääneen, koska kirjoitusasu vastaa ääntämistä, mutta todellisuus on aivan muuta. Ulkomaalaiset ääntävät suomenkieltä oman kielen perusteella ja äänenpaino on aivan erilainen kuin suomalaisilla esim. saksalaiset nielaisevat usein sanan lopun ja ääntävät sanat kurkussa (vaikea selittää). En ymmärrä saksankielen opettajanikaan suomenkielen lausumista, vaikka hän lukeekin vain sanan kerrallaan sanakirjasta, mutta kaikki saksalaiset ymmärtävät minun lausumistani (*kummastelee*).
1 kommentti:
Heh, hauska tuo sun kuvaus suomen kielen aantamisesta. ;o)
Lähetä kommentti