Patterin mittarin tarkistus

Eilen asunnossamme kävi pieni, viiksekäs ja isomahainen patterin mittarin tarkastaja, joka otti jokaisesta patterista mittarin lukeman ylös, ja vaihtoi samalla siniset mittarit keltaisiin mittareihin. Älkää kysykö, mitä eroa on sinisellä tai keltaisella mittarilla? Saamamme kuitin mukaan ehkä ensi vuonna on vuorossa punaiset mittarit (väri liittyy ehkä jotenkin asunnon ikään tai aivan johonkin muuhun juttuun josta minulla ei ole mitään tietoa). En siis tiedä lämpömittareiden väreistä mitään, ja enkä jaksa kääntää netistä löydettyä kapulakielistä informaatiota siitä. Mittareiden värin lisäksi en ymmärrä, mitä teemme tarkistuskuitilla: pitääkö se lähettää vuokraemännällemme, vai onko se vain todistus siitä, että mittarit on luettu oikein?

Itse mittareista tiedän sen verran, että ne mittaavat lämmönkulutusta haihtumisen avulla, joten voidaan olettaa niiden tarkkuuden olevan luokkaa p#stä. Lohduttavaa on se, että naapurienkin mittarit näyttävät mitä sattuu, ja maksamme kaikki (viisi perhettä) yhdessä lämmityslaskun. Täkäläiset muuten rakastavat ”energian kalleuden vuoksi ”viileitä asuntoja, mutta tässä asuntokompleksissa yksi suomalainen perhe heittää tämän vuoden kustannukset taivaaseen. Nimittäin meidän patterit ovat olleet melkein täysillä jo syyskuun lopusta lähtien. Mitäs rakentavat niin heppoisia asuntoja ettei lämpö pysy sisällä. Täällä kun ei tunneta kolminkertaisia ikkunoita tai muitakaan lämpöeristeitä.

Yleisesti ottaen Saksassa energia on kallista ja asuntojen rakenteet ovat todella surkeita, joten olemme laittaneet jokaisen patterin taakse alumiinilla päällystettyä eristyslevyä, jonka pitäisi heijastaa lämpösäteily huoneeseen eikä eristämättömään ulkoseinään. En kyllä tiedä onko levyistä mitään hyötyä taloudellisesti? Saksalaisilla on muutenkin omituisia käsityksiä lämmityksestä ja huoneiden eri lämpötiloista eri vuorokauden aikoina, mutta siitä enemmän juttua myöhemmin.

Nixon kävi torstaina luokan kanssa teatterissa (Theater Mönchengladbach) katsomassa näytelmän ”Der Zauberer von Oz” eli Ozin taikuri. Jokainen vähänkään lukenut ihminen voi päätellä että kyseessä oli näytelmä kirjasta ”Ihmemaa Oz”, joka muuten tuli luettua Nixonille alle kouluikäisenä iltasaduksi. Poika muistaa vieläkin ”kammottavat pyöräihmiset.” Näytelmän arvostelu löytyy täältä saksaksi.

Näytelmä oli kuulemma osaksi musikaali ja taikuriesitys. Hyviä näyttelijöitä olivat pojan mukaan pohjoisen hyvä noita, jota esitti saksalainen tunnettu näyttelijär, ja Linnunpelätin. Totoa puolestaan esitti ihan oikea robottikoira. Nixon ymmärsi näytelmän hyvin saksaksi, ja jopa tunnuslaulu jäi soimaan päähään. ” Irgendwo über dem Regenbogen ” eli kansainvälisemmin tunnettu laulu ”Somewhere over the rainbow.”

Somewhere Over The Rainbow

Somewhere over the rainbow way up high
Theres a land that Ive heard of once in a lullaby
Somewhere over the rainbow skies are blue
And the dreams that you dare to dream
Really do come true