Tänään 3. lokakuuta on Saksojen yhdistymispäivä ja virallinen vapaapäivä. Yritin tiedustella eilen opettajaltani, miten toivotetaan hyvää itsenäisyyspäivää? Hän katsoi kummissaan minua, mietti pitkään ja vastasi: Hyvää vapaapäivää! Suomalaisena tuntuu oudolta noin välipitämätön suhtautuminen itsenäisyyteen. Olenhan tottunut itsenäisyyspäivänä syttymään kynttilän ikkunaan, valmistamaan vähän juhlallisempaa ruokaa, katsomaan tv:stä kulloinkin näytettävän sotaelokuvan joko Tuntemattoman sotilaan tai Talvisodan, antamaan rahaa sotaveteraanien keräykseen ja käpertymään illan lopuksi sohvalle seuraamaan eliitin juhlimista Linnassa. Koko päivää juhlistaa tietynlainen ylpeys omasta itsenäisestä Suomesta.
Saksassa ”itsenäisyyspäivä” tuntuu olevan yksi vapaapäivä muiden joukossa. Tekstin alla oleva lyhyt Saksan historiikki kuvaakin Saksan valtiollisen jatkuvuuden puutetta ja varsinainen kansallisvaltio toteutui historiallisesti melko myöhäisessä vaiheessa, joten en ihmettele itsenäisyystunteen puuttumista. Ehkä se ilmenee muulla tavoin kuin yhtenäisyyspäivän viettämisellä. (Länsi)-saksalaiset eivät erikoisemmin pidä yhtenäisyyspäivästä, koska Saksojen liittymisen jälkeen tavallisen palkansaajan veroprosenttia korotettiin, ja vieläkin 4 % läntisten osavaltioiden BKT:stä menee tulosiirtoina itä-Saksan heikon talouden tukemiseen. Saksan yhdistymisen on arveltu maksaneen jo 1 250 miljardia euroa ja loppua ei vielä näy.
Lyhyt Saksan historiikki
Kaarle Suuren (742-814) jälkeen frankkien valtakunta hajoaa ja sen itäisestä osasta kehittyy myöhemmin Saksan valtakunta, jota hallitsivat Kaarle suuren pojanpojat. Samoihin aikoihin syntyy sana ”Deutch” kuvaamaan valtakunnassa asuvien heimojen kieltä. Pyhästä saksalais-roomalaisesta keisarikunnasta (843–1806) kehittyy keskiajalla Euroopan johtava valtio. Ensimmäinen saksalainen keisari Otto I kruunataan vuonna 962. Hajanaisessa ruhtinaskuntien muodostamassa keisarikunnassa voimistuu kaupunkien merkitys, ja ne muodostavat keskenään kauppaliittoja, joista tärkein oli Itämeren alueella vaikuttanut Hansa-liitto
Myöhäiskeskiajalla Saksasta leviää kirjapainotaidon ansioista Martin Lutherin (1483-1546) uskonpuhdistusaate Eurooppaan. Uskonpuhdistus jakaa Saksan kahtia; katolilaisiin ja luterilaisiin, mikä johtaa 1618 aseelliseen välienselvittelyyn, jota kutsutaan 30-vuotiseksi sodaksi. Westfalenin rauha 1648 vahvistaa yksittäisten ruhtinaskuntien aseman valtakunnassa samalla Sveitsi ja Alankomaat irtaantuvat Saksan valtakunnasta. Lopullisesti Pyhä saksalais-roomalainen valtakunta häviää Ranskan vallankumouksen aikoihin.
Wienin kongressissa (1815) muodostettiin 39 suvereenin Saksan valtion liitto, jota johtivat Itävalta ja Preussi. Itävallalla oli erikoisasema saksalaisten valtioiden joukossa, esim. keisarinkruunu kuului heille 1400-luvulta lähtien. Preussi, joka on saksan militarismin symboli, oli 1750-luvulla uusi ja moderni Euroopan suurvalta. Saksan toinen keisarikunta (1871-1918) perustetaan vuonna 1871, jolloin keisariksi kuunataan Preussin Vilhelm I. Valtakunnankansleriksi valitaan Preussin pääministeri Otto von Bismarck. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Vilhelm II luopuu kruunusta ja syntyy Weimarin tasavalta.
Hitlerin kansallisissosialistinen puolue voittaa vaalit 1932 ja lopulta vuonna1933 Valtakunnankansleriksi nimitetty Hitler kaappaa vallan ja kieltää muut puolueet. Saksan hyökkäys Puolaan aloittaa toisen maailmansodan, joka päättyy lopulta Saksan tappioon ja antautumiseen vuonna 1945. Sodan jälkeen Saksa jaetaan voittajavaltioiden välillä neljään miehitysvyöhykkeeseen. USA:n, Ranskan ja Englannin miehittämistä vyöhykkeistä muotoutuu vuonna 1949 Saksan liittotasavalta (BRD) ja Neuvostoliiton vyöhykkeestä Saksan demokraattinen tasavalta (DDR). Marraskuun 9.päivänä 1989 kylmän sodan symboli Berliinin muuri sortuu. DDR:n ensimmäiset ja viimeiset vapaat vaalit vuonna 1990 ilmaisevat kansan toiveen Saksojen yhdistämisestä ja toive toteutuu 3. lokakuuta, jolloin Saksat yhdistyvät yhdeksi valtioksi. Tätä päivää vietetään Saksan yhtenäisyyden päivänä.
Lähteet: Wikipedia